Partiossa edistetään yhteiskunnallista dialogia ja vahvistetaan demokratiakulttuuria
Partio on hyödyntänyt Erätauko-menetelmää jo usean vuoden ajan, tuoden ihmisiä tasa-arvoisten keskustelujen piiriin erilaisista aiheista. Erätauko-keskusteluja on järjestetty niin paikallisten partioryhmien kesken, retkillä, tapahtumissa kuin kesäleireilläkin. Parhaimmillaan jopa yli kolmetuhatta partiolaista on syventynyt samaan aikaan Erätauko-keskusteluun luonnon helmassa Partion Johtajatulet -tapahtumassa.
Tällä hetkellä työstämme yhdessä DEMOS-demokratiadialogien menetelmää partiokontekstiin sopivaksi. Tavoitteena on edistää yhteiskunnallista dialogia, kehittää dialogitaitoja ja vahvistaa demokratiakulttuuria.
Partion tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. On selvää, että tulevaisuuden hyvän yhteiskunnan rakentajilla on oltava kykyä yhteistyöhön, dialogiin ja ymmärrykseen. Erätauko-keskustelujen avulla näiden taitojen harjoittelu on helpompaa myös ikäkausitoiminnassamme”, kommentoi Suomen Partiolaisten astiantuntija Karoliina Eronen
Karoliinan mukaan Erätauko-keskustelut tarjoavat partiolle konkreettisen tavan vahvistaa rakentavan vuoropuhelun taitoja kaikenikäisillä. Ne auttavat jäsentämään omaa ajattelua, kuulemaan toisia ja hahmottamaan maailmaa monesta näkökulmasta. Kun opimme ymmärtämään itseämme ja toisiamme paremmin, rakennamme rohkeampaa ja kestävämpää yhteistä tulevaisuutta.
Nuori Kulttuuri Talks – Erätaukoa nuorilta nuorille
Suomen Nuorisoseurat ry on hyödyntänyt Erätauko-menetelmää esimerkiksi osana Nuori Kulttuuri Talks -keskusteluja, joissa nuoret pohtivat yhdessä ajankohtaisia aiheita. Keskusteluja on toteutettu niin suljettuina dialogeina kuin avoimina tilaisuuksina, ja niiden rinnalle on kehitetty esimerkiksi purkupaneeleja ja taiteellisia ulostuloja.
Nuori Kulttuuri -toiminnassa on samalla kehitetty nuorten fasilitoijien koulutusta. Nuoret suunnittelevat, fasilitoivat ja tuottavat keskustelut itse, mikä tarjoaa heille mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista ja tapahtumatuotantoa sekä vahvistaa valmiuksia järjestää keskustelutilaisuuksia myös itsenäisesti.
On ollut kiva päästä ohjaamaan Erätauko-keskusteluja, sillä niissä ihmiset voi oikeasti rauhassa puhua. Samalla syntyy ahaa-elämyksiä, että enpä olekaan ennen ajatellutkaan noin. Se on myös mulle se parhain osa”, kuvailee keskusteluja ohjannut Kristian Päivinen
Kristianin mukaan Erätauko-keskusteluissa ihmiset pystyvät keskustelemaan rauhassa ja jakamaan omia kokemuksiaan ja näkemyksiään ilman, että syntyy heti väittelyä tai että tarvitsee yrittää vakuuttaa muita omasta näkemyksestä. Keskusteluissa ei hyökätä, vaan tarkoituksena on yrittää ymmärtää, miksi joku toinen ajattelee, kuten ajattelee.
Yleensä tuntuu, että on aika vaikeeta käydä dialogia aikuisten kanssa, sillä jokainen elää omassa kuplassaan, ja eri osapuolet ei ehkä tule kosketuksiin keskenään. Nämä dialogit ovat kuitenkin olleet hyviä, koska tavoitteena on keskustella, ja niissä tulee hyvin nuorten ääni esiin, ja juuri sillä kulmalla, että yritetään ymmärtää toinen toisiamme”, Kristian jatkaa.
Valtioneuvoston Osallisuuspilotti – lasten ja nuorten dialogit päätöksenteon tukena
Valtioneuvosto käynnisti osallisuuspilotin, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia valtionhallinnon päätöksenteossa. Pilotti koostui kahdesta osasta: valtakunnallisesta kyselystä sekä sen pohjalta järjestetyistä Erätauko-keskusteluista, joissa lapset ja nuoret pääsivät keskustelemaan kyselystä nousseista yhteiskunnallisista haasteista. Kaiken kaikkiaan järjestettiin 11 Erätauko-keskustelua, joihin osallistui 135 nuorta.
Valtioneuvosto on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten osallisuutta kaikilla toimialoilla. Pilotin tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jonka avulla lasten ja nuorten näkemykset voidaan huomioida nykyistä systemaattisemmin ministeriöiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erätauko-menetelmä tarjoaa tähän toimivan työkalun: dialogien avulla voidaan syventää kyselyistä saatua tietoa ja tuoda päätöksenteon tueksi nuorten kokemuksia ja näkemyksiä heidän omin sanoin.
Sosiaali- ja terveysministeriön Lapset ja nuoret -yksikön suunnittelija Laura Salovaara kuvailee, että verkkokyselyllä saadaan paljon vastauksia, mutta tieto voi jäädä pinnalliseksi. Dialogeissa ehditään rauhassa syventyä johonkin teemaan, ja näin saadaan arvokasta, laadullista tietoa. Dialogin käyminen on myös itsessään tärkeää, sillä:
Verkossa käytävässä keskustelussa korostuvat usein ääripäät, kun taas kasvokkain keskustellessa aika luontaisesti – menetelmän ja ohjaajan tuella – etsitään yhtymäpintoja ja ymmärretään, että asiat eivät ole aina mustavalkoisia.”
Salovaaran mukaan dialogit toivat esiin myös tärkeitä oivalluksia siitä, millaisessa maailmassa lapset ja nuoret tällä hetkellä elävät. Moni keskusteluihin osallistunut nuori kertoi, että oli helpottavaa huomata muiden pohtivan samoja asioita. Hänen mukaansa nuoret olivat taitavia keskustelijoita ja osasivat olla myös rakentavasti eri mieltä. Salovaara kiittelee myös dialogien toteutusta:
Erätauko-säätiön työntekijät ovat todella ammattitaitoisia. Kun olin dialogeissa mukana kirjurina, opin menetelmästä ja keskustelutaidoista enemmän kuin yhdessäkään koulutuksessa voisi oppia.”
Nuorten tulevaisuususkoa vahvistetaan dialogilla – Erätauko-keskustelut mukana OKM:n selvitystyössä
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt viime vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman asiantuntijaryhmän selvitystyön aikana käytiin useita Erätauko-keskusteluja, joissa tarkasteltiin nuorten tulevaisuususkoa yhdessä asiantuntijoiden ja nuorten kanssa. Dialogien tavoitteena oli lisätä ymmärrystä nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavista tekijöistä sekä tuottaa tietoa asiantuntijaryhmän työn tueksi.
Erätauko-dialogien avulla selvitettiin nuoriso- ja järjestökentän näkemyksiä nuorten tulevaisuususkoa heikentävistä ja vahvistavista tekijöistä. Dialogeissa tarkasteltiin, mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät nuorten luottamusta tulevaisuuteen sekä millaista tukea nuoret kokevat tarvitsevansa. Keskustelut loivat tilaa eri näkökulmille ja auttoivat muodostamaan kuvaa nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä.
Ensisijainen tavoitteemme oli kerätä tietoa nuorisoalan kentältä, mutta yhtä tärkeäksi muodostui myös dialogin lisääminen eri taustoista tulevien osallistujien välillä. Uskon, että dialogin avulla saimme lisättyä ymmärrystä sekä myös tiivistettyä eri toimijoiden yhteistyötä nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi. Dialogeissa ei ollut tarkoitus ratkaista asiaa, mutta olen kuullut, että siellä syntyi myös uusia ideoita ja tuttavuuksia”, kommentoi opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntijana Jenni Palomäki
Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin toimenpidesuosituksissa korostetaan dialogien käynnistämistä teemoista, jotka vaikuttavat nuorten kokemukseen osallisuudesta ja arvostuksesta. Raportin mukaan nuorten luottamukseen yhteiskuntaa ja tulevaisuutta kohtaan vaikuttaa olennaisesti se, miten nuoria kohdellaan julkisessa keskustelussa. Toimenpidesuositusten mukaan tarvitaan fasilitoituja dialogeja, joissa nuoret, päättäjät, vanhemmat ja eri alojen ammattilaiset tuodaan yhteen tarkastelemaan erilaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja.
Eri tasoilla toteutettavat keskustelut edistävät yhteistä ymmärrystä, vähentävät ennakkoluuloja ja vihapuhetta sekä vahvistavat kunnioittavaa vuorovaikutusta. Laajapohjainen dialogi on keskeinen keino lisätä nuorten kokemusta arvostuksesta ja osallisuudesta.”
Walkers-toiminta – Erätauko-keskustelut ja kohtaamiset siltojen rakentajana
Aseman Lasten Walkers-toiminnassa aikuiset ovat kohdanneet nuoria eri paikkakunnilla Suomessa jo yli 30 vuoden ajan. Vuonna 2024 Walkers järjesti Erätauko-keskustelujen kiertueen nuorten kohtaamisesta. Taustalla vaikutti kokemus siitä, ettei nuoria aina kohdata heidän toivomallaan tavalla. Osalla nuorista luotettavia aikuisia on elämässään liian vähän, ja joidenkin luottamus aikuisiin on horjunut.
Keskusteluista saatiin paljon myönteistä palautetta, ja vastaavanlaisia tasavertaisia kohtaamisia toivottiin lisää arkeen ja työhön. Dialogit auttoivat tuomaan yhteen ja näkyväksi aikuisten ja nuorten arjen todellisuuksia, eroja ja yhtäläisyyksiä. Kohtaamisten avulla opittiin uutta, muistettiin unohtumaan päässyttä, ja samalla madallettiin kynnystä kohdata, kertoa ja keskustella myös tulevaisuudessa.
Tällaisia pitäisi olla enemmän. Meillä kun on tuolla työryhmissä ja virkamiehissä muka niin paljon viisautta, että keskenämme pohdimme ja päätämme asioista – niin meille vanhempina viranhaltijoina ja toimijoina olisi hyväksi vaikka kerran viikkoon tällaiset keskustelut, ja alkaisi asiat niin sanotusti mennä oikeihin lokeroihin”, kuvailee keskusteluun osallistunut
Erätauko-menetelmää hyödynnettiin myös Miltä nuoruus tuntuu? -taidehankkeessa, joka toteutettiin neljässä kaupungissa. Hanke kokosi nuoria taidetyöpajoihin ja näyttelyihin, joiden yhteydessä järjestettiin Erätauko-keskustelut. Työpajoissa syntyi monenlaisia teoksia, joiden kautta nuoret pohtivat omaa arkeaan, tunteitaan ja kasvuaan
Meiltä odotetaan tosi paljon, mutta silti sanotaan, että ollaan vielä niin nuoria.”
Toivoisin, että aikuiset eivät yrittäisi heti ratkaista ongelmaa – joskus riittää, että kuuntelee.”
Dialogeja olivat kuulemassa myös aikuiset, jotka kuvasivat keskustelujen herättäneen paljon uusia oivalluksia nuorten arjesta, kuormituksesta ja tavasta kokea maailma. Nuorten kertomukset toivat esiin myös keveyttä ja yhteisöllisyyttä, kuten ilon hetkistä ystävien kanssa. Kokonaisuutena projekti avasi eri näkökulmia siihen, mitä kaikkea tämän päivän nuoruuteen kuuluu ja miltä se tuntuu.
Mulle nämä dialogit ovat antaneet huippu mahdollisuuden päästä kuulemaan nuoria ja tarjoamaan nuorille paikan päästä kertomaan omia kokemuksia ja näkemyksiä. Ja tietysti tärkeää, että paikalla on ollut aikuisia kuulemassa,” kuvailee Aseman Lasten Walkers-toiminnan koordinaattori Ville Koikkalainen
Vasa ungdomstjänster – Dialogpaus i ungdomsarbetets vardag
I Vasa väcktes idén att man kunde föra dialog med unga om deras framtidstro. Dessutom uppstod funderingar kring hur man kunde få beslutsfattare att delta.
I Vasa hade man också inom verkstadsverksamhet för unga uppmärksammat att unga upplever utmaningar i relation till arbetslivet. I det skedet väcktes tanken om att ett Dialogpaus -samtal kunde användas för att diskutera arbetsliv och framtid tillsammans med unga.
Bakom detta fanns en vilja att höra vad unga själva tänker, samt vilka tankar de som arbetar inom ungdomsarbete, samarbetspartners och beslutsfattare har om ungas framtid och om framtiden i allmänhet. Man hade också identifierat ett behov av att föra dialog även kring andra teman och frågor.
Slutligen lyftes ungdomsfullmäktige fram i de inledande diskussionerna. I Vasa fungerar ungdomsfullmäktige väl, men erfarenheten är att det delvis har blivit en ”remissautomat”. Samtidigt började man fundera på hur man kunde gå från hörande och utlåtanden till dialog med unga.
Utifrån dessa behov började vi planera Dialogpaus-utbildningar för personal inom ungdomstjänsternas organisation och dess intressegrupper. Man började också arbeta för att stärka delaktighet och tillit inom arbetsgemenskapen.
I januari 2026 ordnades de första utbildningarna både finska och svenska. Nästa steg i Vasa är bland annat att planera dialog mellan beslutsfattare och unga som en del av åtgärderna inom programmet Barnvänlig kommun under de kommande två åren. Målet är att öka dialogen mellan unga och beslutsfattare.
Dialogpaus-metoden lämpar sig väl för ungdomsarbetets vardag och kan användas både i planerade dialoger, exempelvis mellan unga och beslutsfattare, och i lågtröskelsamtal med unga kring aktuella samhällsfrågor, till exempel på ungdomsgårdar. Metoden fokuserar inte på att lösa frågor utan på att skapa en jämlik och förtroendefull dialog där alla deltagare ges möjlighet att uttrycka sina perspektiv”, kommenterar Chef för ungdomsverksamhet Mika Pietilä
Egna erfarenheter av dialoger genomförda med Dialogpaus-metoden visar att metoden bidrar till en fördjupad förståelse av samtida samhällsfenomen och olika perspektiv. Inom ungdomssektorn erbjuder metoden ett värdefullt verktyg för att stärka dialogen i samhället och främja växelverkan mellan generationer”, fortsätter Mika Pietilä
Erätauko vahvistaa nuorten ääntä nuorisovaltuustoissa
Nuorisovaltuustotoiminnassa Erätauko-menetelmä nähdään monipuolisena työkaluna, joka tukee sekä vaikuttamistyötä että ryhmän sisäistä toimintaa. Erityisen hyvin se sopii tilanteisiin, joissa nuorten näkemyksiä halutaan mukaan päätöksenteon pohjaksi tai kun käsitellään aiheita, jotka herättävät nuorissa keskustelua ja kaipaavat yhteistä purkamista. Menetelmä tarjoaa myös välineen kohdata nuoria tasavertaisesti ja rakentaa luottamusta aikuisten ja nuorten välille – ei vain yksittäisissä keskusteluissa, vaan osana laajempia kokonaisuuksia, kuten teemaviikkoja.
Jyväskylän nuorisovaltuuston koordinaattori Malanja Mieskosen mukaan nuorisovaltuuston arjessa Erätauko voisi tuoda kaivattua selkeyttä ja yhdenvertaisuutta erityisesti työskentelyn rakenteisiin. Esimerkiksi kokousten alussa yhteisten keskustelusääntöjen läpikäynti voisi rauhoittaa keskustelua ja tukea rakentavaa vuorovaikutusta. Työryhmätyöskentelyssä menetelmä auttaa varmistamaan, että myös hiljaisemmat osallistujat tulevat kuulluiksi ja että käsiteltävistä asioista muodostuu syvempi yhteinen ymmärrys. Lisäksi Erätauko soveltuu erinomaisesti uusien jäsenten perehdytykseen ja ryhmäytymiseen: sen avulla voidaan ehkäistä sisäpiiriytymistä ja luoda avoimempi, luottamuksellisempi ilmapiiri heti kauden alussa.
Dialogin käyminen on ihan äärettömän tärkeää juuri nyt, kun mediasta tulvii kriisejä kriisin perään ja aikuisten käymä keskustelu tuntuu olevan sormilla osoittelua ja kovia sanoja ja syyttelyä. Tätä keskustelukulttuuria ei soisi lasten ja nuorten omaksuvan. Dialogisuuden opetteleminen on sellainen kansalaistaito, josta on taatusti jokaiselle hyötyä!”, kommentoi Jyväskylän nuorisovaltuuston koordinaattori Malanja Mieskonen
OAJ:n Osaamisdialogeissa Erätauko-keskusteltiin osaamisen tulevaisuudesta ympäri maan
Yli 300 ihmistä osallistui alkuvuodesta eri puolilla Suomea käytyihin OAJ:n koordinoimiin Osaamisdialogeihin. Erätauko-keskusteluja järjestettiin useita kymmeniä eri puolilla Suomea aina Torniosta Espooseen. Keskusteluihin osallistui opettajia, rehtoreita, nuoria, vanhempainyhdistysten aktiiveja, kuntapäättäjiä, tutkijoita ja viranhaltijoita.
Keskustelua käytiin koulutuksen ja osaamisen merkityksestä ja tulevaisuudesta, ja keskustelujen antia hyödynnettiin 31.3. järjestetyssä Suuressa kasvukeskustelussa.
OAJ:n johtavan erityisasiantuntija Katri Korolaisen mukaan Erätauko-keskusteluilla on ollut iso arvo. Dialogeissa ihmiset pääsevät ääneen, saavat kysyä, ajatella yhdessä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Monelle syntyy myös kokemus siitä, että nämä ovat tärkeitä asioita ja että omalla äänellä on merkitystä. Paikallisyhdistykset ovat hyödyntäneet Osaamisdialogeja paikallisen vaikuttamisen tukena. Dialogit koettiin vaikuttavaksi tavaksi tuoda asioita esille, yhdessä ihmetellen ja aiheen äärelle pysähtyen.
Ajattelen, että dialogi on äärimmäisen vaikuttava tapa käsitellä asioita. Kun asiasta pääsee keskustelemaan, siitä tulee omakohtainen. Dialogissa on myös tärkeää sen hengittävyys: ei tarvitse löytää oikeita vastauksia, vaan eri näkemyksille on tilaa ja niitä kunnioitetaan. Se on juuri sellaista keskustelukulttuuria, jota meidän yhteiskuntamme tarvitsee. Se työ, mitä Erätauko-säätiö on tehnyt dialogin eteen, on suomalaiselle yhteiskunnalle suuri lahja”, kommentoi OAJ:n johtava erityisasiantuntija Katri Korolainen
Erätauko-menetelmä osana Humakin opetusta
Erätauko-säätiö on merkittävä työelämän yhteistyökumppani Humakin yhteisöpedagogitutkinnon Yhteisöllinen pedagogiikka -opintojaksolla. Olemme kouluttaneet opiskelijoita vuosittain ympäri maan, ja yhteisöpedagogiopiskelijat ovat saaneet opintojakson aikana Erätauko-ohjaajakoulutuksen.
Yhteisöpedagogiopiskelija Rita Ronkainen kuvailee keskusteluja kannatteleviksi. Menetelmän rauhallinen rakenne ja selkeät pelisäännöt madaltavat kynnystä osallistua. Erityisen tärkeäksi hän kertoo kokevansa sen, että keskustelussa saa tuoda esiin myös keskeneräisiä ajatuksia ilman painetta muotoilla valmiita vastauksia.
Erätauko-menetelmä on yksinkertainen, mutta hirveän toimiva. Ja joskus ne yksinkertaiset asiat juuri toimii parhaiten. On yllättävää, miten keskustelussa syntyy aidosti olo siitä, että kaikki tulevat kuulluiksi ja ymmärretyksi ihan eri tavalla. Tykkään menetelmästä ihan hirveästi”, kertoo yhteisöpedagogiopiskelija Rita Ronkainen
Rita pitää Erätauko-menetelmän keskeisenä vahvuutena tapaa kuulla muita. Toisten puheenvuoroja ei keskeytetä, mikä rauhoittaa keskustelua ja antaa tilaa erilaisille ilmaisutavoille. Menetelmä auttaa myös hidastamaan omaa tekemistä ja keskittymään aidosti kuuntelemiseen. Hän kertoo olevansa itse nopeatempoinen keskustelija, mutta oppineensa Erätauko-keskusteluissa rauhoittumaan kuuntelijan rooliin.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Erätauko-keskustelujen avulla rakennetaan parempaa arkea, yhteiskuntaa ja maailmaa.
