”Erätauossa on minusta tärkeintä erilaisten ihmisten tuominen yhteen ja sen huomaaminen, että toista voi ymmärtää mielipide-eroista huolimatta ja keskustelu yhdessä voi olla rakentavaa, vaikka ajattelisi asioista eri tavalla.

Suomen Kulttuurirahastossa haluamme vaikuttaa yhteiskunnallisesti siihen, että maa ei jakaudu. Suomessa on monipuoluejärjestelmässä totuttu päättämään asioista yhdessä eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa, eikä demokratia ole täällä niin vaarassa kuin muualla maailmalla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa yhteiskunnan jakaantuminen on mennyt pitkälle. Jos ihmiset alkavat olla niin epäluuloisia ja vihamielisiä toisiaan kohtaan, ettei pystytä mihinkään kompromisseihin, on tilanne hyvin huolestuttava.

Vaikka Erätaukoa voi käyttää aivan arkisissakin yhteyksissä, se on erityisen hyvä metodi työssä, jossa estetään yhteiskunnan jakautumista. Se todella auttaa ihmisiä ymmärtämään toistensa kokemuksia ja ajatuksia.

Suomalaisuuden symboleita käsitelleen Erätauon jälkeen osa osallistujista harmitteli, että mukaan olisi ollut hyvä saada voimakkaammin erimielisiä ihmisiä. Keskusteluihin osallistutaan vain etunimillä, eikä mahdollisia taustaorganisaatioita nosteta esille.

Erätauossa ihmiset edustavat vain omaa itseään ja tuovat dialogiin omia kokemuksiaan. Siksi palautteen antajat eivät tienneet, että todellisuudessa mukana oli ajattelijoita, joilla oli keskenään hyvin eri ideologioita. Keskustelijat edustivat ihan eri ääripäitä, mutta Erätauossa keskustelu ei kärjisty tai lisää vastakkainasettelua.

Erätauko-keskustelussa isotkaan ideologiset erot eivät välttämättä tule näkyviin, kun ihmiset pyrkivät ymmärtämään toisiaan aidosti. Ihmiset Suomessa ovat todellisuudessa yllättävän samanmielisiä.

Mielipidetutkimusten mukaan Suomi ei ole jakautunut niin vahvasti, kuin politiikasta ja mediasta voisi päätellä. Näkemyseroja helposti liioitellaan mediassa ja politiikassa sen perusteella, mistä saa hyvän uutisen tai millä ihmisen saa äänestämään.

Erätauko-menetelmän käyttö leviää vauhdilla ja tulevaisuudessa olisin mielelläni levittämässä sitä myös ulkomaille, jossa mallille on tarvetta ja kiinnostusta.

Ei ole olennaista, että ihmiset tiedostavat käyttävänsä dialogiin juuri Erätauko-menetelmää, vaan että rakentavan keskustelun malli leviää mahdollisimman laajasti.”

Antti Arjava, yliasiamies, Suomen Kulttuurirahasto, Erätauko-säätiön hallituksen pj.

Teksti: Laura Rantanen

Diablogit

  • Keskustelutaitoja voi harjoitella

    Uskallan väittää, että suurin osa meistä kaikista ihmisistä on hyviä keskustelijoita. Osalla keskustelutaidot ovat paremmin hallussa, kun taas toiset vielä harjoittelevat taitoja. Kokemukseni mukaan, jos pelisäännöt ja tapa käydä keskustelua on yhteisesti sovittu, mahdollistuu todennäköisemmin tasavertaisempi ja rakentavampi keskustelu. Siksi Erätauko-dialogi on hyvä menetelmä käydä keskustelua.
  • Lasten ja nuorten dialogitaidot luovat pohjan demokratialle

    Brita Maria Renlundin muistosäätiö tukee lasten ja nuorten hyvinvointia luomalla uskoa tulevaisuuteen ja on katsonut siksi tärkeäksi lähteä rahoittamaan Erätauko-säätiön tekemää työtä. Tähän diablogiin on haastateltu BMR-säätiön toimitusjohtajaa ja Erätauko-säätiön hallituksen puheenjohtajaa Birgitta Forsströmiä, joka avaa ajatuksiaan siitä, miten lasten ja nuorten dialogitaidot ovat samalla demokratiataitoja.
  • Pysähdy, lue ja keskustele – Erätauko-keskusteluja omassa kotikorttelissa

    Tarve pysähtyä lukemisen, keskustelun ja muiden kohtaamisen äärelle synnytti ajatuksen yhteisöllisestä lukupiiristä. Nyt tamperelaisessa taloyhtiössä kokoonnutaan säännöllisesti ympäristöaiheisten tekstien ja Erätauko-keskustelujen äärelle.
Kaikki diablogit