Se, että yksilöllä on mahdollisuus asioida sosiaali- ja terveyspalveluissa omalla kielellään, koetaan erityisen tärkeäksi. Palveluiden saatavuudessa vähemmistökielellä on kuitenkin puutteita. Palveluntuottajat eivät aina tunnista, missä palveluketjun kohdissa asiakkaan on tärkeä saada palvelua omalla kielellään. (Kansalliskielistrategia 2021.)
Käytännössä ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen on vaikeampaa kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli. Suomenkielinen vähemmistö on keskimäärin tyytyväisempi sosiaali- ja terveyspalveluihin kielensä osalta kuin ruotsinkielinen vähemmistö, mutta myös suomenkieliset ovat kohdanneet haasteita saadessaan palveluita omalla kielellään. (Kielibarometri 2020.)
Pilottihankkeen tarkoituksena on syventää ymmärrystä kielellisten palveluiden tilanteesta sekä kielen merkityksestä palvelun laadun varmistamisessa kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Keskustelut tarjoavat matalan kynnyksen tilaisuuden käsitellä paikallisesti tärkeitä kysymyksiä palvelujen kielelliseen laatuun liittyen.
Ensimmäinen keskustelu järjestettiin tiistaina 12.11.2024 Kirkkonummella. Vuosien 2024–2025 aikana Erätauko-keskusteluja järjestetään kaksikielisillä hyvinvointialueilla, yhteistyössä hyvinvointialueiden ja niiden kansalliskielilautakuntien kanssa. Keskusteluihin osallistuu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen viranomaisia sekä hyvinvointialueiden asukkaita ja heidän edustajiaan. Seuraava keskustelu järjestetään alkuvuodesta Inarissa.
Mikä Erätauko-säätiö?
Erätauko-säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Erätauko-säätiön visio on, että yhteiskunnallinen keskustelu on rakentavaa, kunnioittavaa ja siihen osallistuvat yhteiskunnan jäsenet laajasti. Ihmisillä ja organisaatioilla on sekä halua että osaamista käydä rakentavaa keskustelua tärkeistä aiheista.
