Hankkeen aikana tuhannet ihmiset osallistuivat keskusteluihin, tapahtumiin ja koulutuksiin, joissa pysähdyttiin kuuntelemaan toisia ja syventämään ymmärrystä itsestä, muista ja käsiteltävistä teemoista. 

Hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat kunnioituksen palauttaminen keskusteluihin, kuulluksi tulemisen kokemusten vahvistaminen sekä osallistumisrohkeuden lisääminen. Hyvin sanottu osoitti, että dialogille on Suomessa selvä tarve – ja että ihmiset haluavat kohdata toisensa sekä kaipaavat rakentavia, tasavertaisia ja syvällisiä keskusteluja.

 

Tarve keskustelukulttuurin vahvistamiselle on yhä ajankohtainen

Hyvin sanottu -hanke käynnistettiin, sillä suomalaisen keskustelukulttuurin tila herätti huolta. Ennen hankkeen alkua Ylen teettämä tutkimus osoitti, että 60 % suomalaisista koki keskustelukulttuurin kehittyneen huonompaan suuntaan, yli puolet piti keskustelun sävyä liian kiivaana ja neljännes pelkäsi kertoa mielipiteensä muiden reaktioiden vuoksi. 

Tutkimus toistettiin hankkeen aikana vuosittain. Vaikka suomalaisessa keskustelukulttuurissa – siinä, mitä arvostamme keskustelukumppanissa ja mitä toivomme eri keskusteluilta – on paljon myönteistä, on osa tuloksista myös kehittynyt huonompaan suuntaan. Vuonna 2025 peräti 72 % suomalaisista koki keskustelukulttuurin heikentyneen. Tarve pitkäjänteiselle työlle rakentavan keskustelun puolesta on edelleen ilmeinen.

 

Kumppanit tekivät hankkeen

Hyvin sanottu -hankkeen ytimessä oli yhteistyö. Mukana oli yli 200 kumppania eri puolilta yhteiskuntaa: järjestöjä, oppilaitoksia, kuntia ja kaupunkeja, viranomaisia, yrityksiä ja yhdistyksiä. Kumppanit järjestivät keskusteluja, erilaisia tilaisuuksia, osallistuivat sisältöjen tekemiseen ja veivät dialogista keskustelukulttuuria omiin yhteisöihinsä.

Kumppanit olivat kaiken tekemisen ydin ja paras osa koko hanketta. Kumppanit lähtivät itse toteuttamaan keskusteluja ja olivat vahvasti mukana myös sisällöissä verkossa, somessa ja Ylen kanavissa – siitä kaikki oikeastaan lähti,” kertoo hankkeen päätuottajana toiminut Markus Liimatainen

Hankkeen aikana Yle, Erätauko-säätiö ja kumppanit järjestivät yhteensä 1272 keskustelua, joihin osallistui kaikkiaan 15 488 ihmistä eri puolilla Suomea. Erätauko-koulutuksia ja -perehdytyksiä järjestettiin 335, ja niihin osallistui yhteensä 3744 henkilöä. Osallistujat jatkavat dialogityötä omissa yhteisöissään myös hankkeen päätyttyä.

 

Hyvin sanottu näkyi ja kuului eri kanavissa

Hyvin sanottu -hanke näkyi ja kuului monin tavoin. Hankkeen aikana toteutettiin lukuisia keskusteluja livenä, etänä ja verkossa sekä podcasteja, verkkoartikkeleita, somekampanjoita ja muita sisältöjä, jotka toivat keskustelukulttuurin teemat osaksi arkea ja julkista keskustelua.

Hankkeen aikana julkaistiin noin 150 verkkoartikkelia. Eri vuosina sisällöt keskittyivät vaihtuvien pääteemojen ympärille, kuten vihapuheeseen ja kiusaamisen vastaiseen työhön. Lisäksi hankkeessa toteutettiin muun muassa Apua vaikeisiin keskusteluihin -verkkosivusto sekä Toisen saappaissa -peli.

Erilaiset somekampanjat tavoittivat yhteensä yli 6 miljoonaa käyttäjää. Esimerkiksi vuoden 2023 Miesten vuoro -kampanjan vaikutus näkyi Hyvin sanotun väestöä edustavan tutkimuksen tuloksissa: 15–29-vuotiaista miehistä 50 % tiesi Hyvin sanotun olemassaolosta, 20 % kertoi alkaneensa pohtia keskustelukulttuuria ja 9 % kertoi muuttaneensa Hyvin sanotun sisältöjen ansioista omaa käyttäytymistään.

Hankkeen näkyvimpiä kokonaisuuksia olivat Hyvin sanottu -keskustelufestivaalit. Festivaalit järjestettiin kahdesti Hämeenlinnassa, kerran Lahdessa sekä hankkeen viimeisenä vuotena ympäri Suomen ja Yle Areenassa yhteistyössä Ylen Suorana suomalaisilta -alustan kanssa. Festivaalien tarkoituksena oli lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että jokaisen äänellä on merkitystä. 

Festivaalipalautteissa Hyvin sanottu -keskustelut arvioitiin hyvin rakentaviksi ja tasavertaisiksi: asteikolla 1–5 keskiarvot vaihtelivat eri vuosina 4,59–4,77 välillä.

Tää on mun ehkä kolmas tai neljäs Hyvin sanottu -festivaali, missä oon ollut mukana, ja joka kerta tää yllättää mut, kuinka mukava ja lämmin tää tapahtuma on, ja miten hienoja ihmisiä pääsee tapaamaan”, kuvaa festivaaliosallistuja kokemustaan.

 

Työ jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen

Hyvin sanottu -hankkeen merkitys korostuu ajassa, jossa yhteiskunnallinen keskustelu on usein nopeaa, kärjekästä ja jakavaa. On tärkeää vaalia tapoja, jotka auttavat kuuntelemaan toisia, ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja käymään vaikeitakin keskusteluja rakentavasti. 

Dialogi on keskeinen osa avointa yhteiskuntaa ja demokraattista toimintaa – se luo pohjaa luottamukselle ja ymmärrykselle. Keskustelukulttuuri ei synny itsestään, vaan sitä rakennetaan arjessa, yhteisöissä ja keskusteluissa, joihin jokainen voi osallistua. 

Hyvin sanottu osoitti, että kun keskustelulle annetaan tilaa ja sille luodaan rakentavat puitteet, ihmiset haluavat tulla mukaan ja kuulla toisiaan. Pysähtyminen ja tilan tekeminen keskustelulle on tärkeää. Jokainen meistä voi vaalia tätä”, kommentoi Erätauko-säätiön asiantuntija Efe Evwaraye

Vaikka Hyvin sanottu -hanke päättyy, työ keskustelukulttuurin vahvistamiseksi jatkuu. Hankkeen aikana syntyneet toimintatavat, osaaminen ja verkostot jäävät elämään eri puolille Suomea – arjen keskusteluissa, yhteisöissä ja organisaatioissa.

Pidetään yhdessä huolta keskustelukulttuurista. Tehdään tilaa kuuntelemiselle, ymmärrykselle ja hyvälle keskustelulle – myös tästä eteenpäin.

Uutiset

  • Jo lähes 155 000 osallistunut Erätauko-keskusteluun

    Vuodesta 2019 lähtien Erätauko-säätiön tietoon on tullut 13 368 järjestettyä Erätauko-keskustelua, joissa on ollut ainakin 154 824 osallistujaa. Luvut kertovat dialogin tarpeesta sekä siitä, miten laajasti menetelmä on löytänyt tiensä erilaisiin yhteisöihin.
  • Hae Erätauko-säätiöön TET-harjoitteluun!

    Erätauko-säätiö järjestää yhdessä Puistokatu 4:n ja Hanaholmenin kanssa viikon mittaisen TET-harjoittelun 8.–9.-luokkalaisille 23.–27.3.2026. Harjoitteluun valitaan enintään 12 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä oppilasta.
  • Humakin Erätauko-keskustelut vahvistivat eri puolilta Eurooppaa tulevien nuorten tulevaisuususkoa

    Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteisöpedagogiopiskelijat osallistuivat eurooppalaisen nuorisotyön seminaariin. Osana seminaaria Humakin lehtorit ohjasivat kaksi Erätauko-keskustelua, joissa pysähdyttiin nuorten heikentyneen tulevaisuususkon äärelle. Tähän uutiseen on haastateltu Humakin lehtoria Miki Mielosta sekä yhteisöpedagogiopiskelijaa Rita Ronkaista.
Kaikki uutiset