Yleiset huomiot tulevaisuusselonteosta

Erätauko-säätiö pitää tärkeänä, että valtioneuvoston tulevaisuusselonteon toisessa osassa tarkastellaan nuoria tulevaisuuden tekijöinä ja yhteiskunnan aktiivisina toimijoina. Selonteon keskeinen vahvuus on nuorten omien kokemusten ja näkemysten yhdistäminen tutkimus- ja asiantuntijatietoon sekä pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Erityisen myönteistä on, että valmistelussa on pyritty kuulemaan myös nuoria, jotka eivät tavallisesti osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun tai päätöksenteon rakenteisiin. Selonteossa tunnistetaan myös hyvin, että nuorten tulevaisuususko ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan rakentuu suhteessa arjen olosuhteisiin, yhteisöihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Erätauko-säätiö toteutti yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa tammi–helmikuussa 2026 yhteensä 16 Erätauko-dialogia, joihin osallistui 132 nuorta 24 paikkakunnalta. Dialogeissa käsiteltiin nuorten tulevaisuususkoa, osallisuutta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen. Keskusteluista laadittu koonti on ollut yksi tulevaisuusselonteon valmistelun tausta-aineistoista.

Selonteon keskeiset havainnot vastaavat monilta osin dialogeissa esiin nousseita kokemuksia. Erätauko-säätiö haluaa nostaa valiokunnan huomioon erityisesti seuraavat havainnot ja kehittämistarpeet.

 

1. Nuorten tulevaisuususko rakentuu arjen mahdollisuuksista ja yhteiskunnan kehityksestä

Erätauko-dialogeissa tulevaisuus näyttäytyi nuorille samanaikaisesti epävarmana ja mahdollisuuksia sisältävänä. Nuoret pohtivat tulevaisuutta aktiivisesti ja liittivät siihen sekä henkilökohtaisia että yhteiskunnallisia kysymyksiä. Omaan tulevaisuuteen suhtauduttiin usein toiveikkaammin kuin yhteiskunnan ja maailman tulevaisuuteen.

Nuorten tulevaisuustoiveet liittyivät ennen kaikkea vakauteen, turvallisuuteen ja mahdollisuuteen rakentaa mielekästä elämää. Koulutus, työelämään siirtyminen, taloudellinen turvallisuus sekä merkitykselliset ihmissuhteet nousivat keskusteluissa vahvasti esiin.

Selonteossa tunnistetaan ansiokkaasti tulevaisuususkon yhteys nuorten arjen olosuhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Tätä näkökulmaa on tärkeää vahvistaa myös selonteon jatkokäsittelyssä. Nuorten tulevaisuususkoa ei voida rakentaa pelkästään kannustamalla nuoria suhtautumaan tulevaisuuteen myönteisesti, vaan se edellyttää konkreettisia mahdollisuuksia kouluttautua, työllistyä, osallistua ja rakentaa turvallista elämää.

Dialogeissa nuoret tunnistivat myös oman vastuunsa tulevaisuuden rakentamisessa, mutta samalla yhteiskunnallisten rakenteiden ja maailman tapahtumien merkityksen omille mahdollisuuksilleen. Vastuu tulevaisuuden rakentamisesta ei voi jäädä yksittäisten nuorten harteille, vaan se kuuluu myös yhteiskunnan instituutioille ja päätöksentekijöille.

 

2. Nuorten kuulemisesta on siirryttävä todelliseen ja yhdenvertaiseen vaikutusvaltaan

Yksi dialogien keskeisimmistä viesteistä oli nuorten halu tulla kuulluiksi ja osallistua tulevaisuuttaan koskevaan päätöksentekoon. Nuoret tunnistivat monia vaikuttamisen mahdollisuuksia omassa arjessaan esimerkiksi oppilaitoksissa, harrastuksissa ja yhteisöissä. Sen sijaan mahdollisuudet vaikuttaa laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin koettiin usein rajallisiksi.

Osa nuorista kuvasi kokemuksia siitä, että heitä kyllä kuullaan, mutta osallistumisen yhteys päätöksentekoon jää epäselväksi. Nuorten näkökulmasta olennaista ei ole vain mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, vaan myös kokemus siitä, että näkemyksillä on merkitystä.

Eräs ruotsinkieliseen dialogiin osallistunut nuori kuvasi kokemustaan viranomaisten järjestämistä kuulemisista:

Myndigheterna brukar skicka lagförslag till studeranden. Det är 50 sidor lagtext, inte har vi möjlighet att gå igenom det och göra sammanfattning om det och berätta sina åsikter. De skickar bara ut för att säga att de har hört unga”

Nuori kertoi, että opiskelijoille saatetaan lähettää pitkiä lakiesityksiä kommentoitavaksi lyhyellä aikataululla ilman riittävää tukea niiden ymmärtämiseen. Hän ehdotti ratkaisuksi selkokielisiä tiivistelmiä tai sitä, että joku tulisi selittämään ehdotettujen muutosten sisältöä ja vaikutuksia. Kokemus havainnollistaa, ettei muodollinen mahdollisuus osallistua vielä tarkoita aidosti saavutettavaa osallistumista.

Selonteon vahvuutena on, että siinä tunnistetaan ero nuorten kuulemisen ja tosiasiallisen vaikutusvallan välillä. Siinä tuodaan esiin myös osallistumisen rakenteiden hajanaisuus ja se, että osallistumismahdollisuudet kasautuvat osalle nuorista.

Nuoret eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Osallistumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat esimerkiksi koulutuspolku, asuinpaikka, elämäntilanne ja käytettävissä olevat voimavarat. Selonteon valmistelussa toteutetut kuulemiset osoittavat, että nuoria voidaan tavoittaa myös perinteisten osallistumisrakenteiden ulkopuolelta. Tämä edellyttää aktiivista yhteistyötä nuorten arkiympäristöissä toimivien tahojen kanssa sekä erilaisille osallistujille soveltuvia menetelmiä.

Keskeinen kehittämiskysymys on, miten nämä havainnot muutetaan pysyviksi toimintatavoiksi. Nuorten osallistumista tulisi vahvistaa jo päätösten valmistelun varhaisessa vaiheessa. Samalla tarvitaan selkeitä vastuita ja käytäntöjä sen osoittamiseksi, miten nuorten näkemyksiä on huomioitu ja millaisia vaikutuksia osallistumisella on ollut.

Osallistumisen onnistumista ei tulisi arvioida ainoastaan järjestettyjen kuulemisten tai osallistujamäärien perusteella, vaan myös sen mukaan, miten osallistuminen vaikuttaa valmisteluun, päätöksiin ja nuorten kokemukseen omasta toimijuudestaan.

 

3. Yhteisöt ja rakentava keskustelu vahvistavat tulevaisuususkoa ja demokratiataitoja

Erätauko-dialogeissa nuoret kuvasivat tulevaisuuden rakentamista vahvasti yhteisöllisenä prosessina. Perhe, ystävät, opettajat, harrastukset ja erilaiset yhteisöt näyttäytyivät tärkeinä tulevaisuususkon ja toimijuuden tukijoina. Ne ovat myös paikkoja, joissa nuoret voivat osallistua, vaikuttaa ja ottaa vastuuta yhteisistä asioista.

Selonteossa tunnistetaan hyvin arjen yhteisöjen merkitys nuorten tulevaisuususkolle. Erätauko-säätiö pitää tärkeänä, että tämä näkökulma huomioidaan myös osallistumisen ja demokratiataitojen kehittämisessä.

Dialogeihin osallistuneet nuoret arvostivat mahdollisuutta käydä rauhallista ja kunnioittavaa keskustelua erilaisista näkemyksistä. Keskustelut auttoivat osallistujia jäsentämään omia ajatuksiaan, ymmärtämään toisten kokemuksia ja huomaamaan, etteivät he ole tulevaisuuteen liittyvien huoliensa kanssa yksin.

Rakentava keskustelu ei ole ainoastaan keino kerätä nuorten näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Se voi myös vahvistaa kokemusta osallisuudesta ja omasta toimijuudesta sekä tarjota mahdollisuuksia harjoitella demokraattisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja.

Erätauko-säätiö suosittelee, että rakentavan keskustelun ja demokratiataitojen vahvistaminen nähdään pitkäjänteisenä tehtävänä erityisesti koulutuksessa, nuorisotyössä ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa.

 

4. Nuorten osallistumisesta tulee tehdä pysyvä osa pitkäjänteistä tulevaisuustyötä

Tulevaisuusselonteon keskeinen ansio on nuorten tulevaisuusnäkökulmien kytkeminen sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon. Selonteossa tunnistetaan tarve vahvistaa jatkuvaa ennakointia, nuori- ja sukupolvivaikutusten arviointia sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisiä rakenteita, selkeitä vastuita ja toimintatapojen jatkuvuutta yli hallituskausien.

Erätauko-säätiö pitää tärkeänä, että tulevaisuusselonteon valmistelussa toteutettuja nuorten kuulemisia ei nähdä vain yksittäisenä osallistumiskokonaisuutena. Vastaavanlaisia toimintatapoja tulisi kehittää osaksi jatkuvaa ennakointia ja yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Erityisen tärkeää olisi vahvistaa vuoropuhelua nuorten, päätöksentekijöiden ja eri sukupolvien välillä. Näin nuorten kokemustieto voisi täydentää tutkimus- ja asiantuntijatietoa myös tulevissa politiikkavalmisteluissa.

Pitkän aikavälin näkökulmasta on olennaista, että nuorten osallistuminen ei rajoitu heidän tämänhetkisten tarpeidensa kuulemiseen, vaan heillä on mahdollisuus osallistua myös yhteiskunnan tulevaisuuden vaihtoehtojen ja tavoitteiden määrittelyyn.

 

Yhteenveto ja suositukset

Erätauko-säätiö pitää tulevaisuusselontekoa tärkeänä ja onnistuneena avauksena nuorten tulevaisuususkon, osallisuuden ja yhteiskunnallisen toimijuuden vahvistamiseksi. Selonteon vahvuuksia ovat monipuolinen tietopohja, nuorten omien kokemusten huomioiminen sekä tulevaisuususkon tarkastelu yhteiskunnallisena ja rakenteellisena kysymyksenä.

Keskeinen kehittämistarve liittyy siihen, miten selonteon tunnistamat tavoitteet ja toimintasuunnat muuttuvat pysyviksi käytännöiksi.

Erätauko-säätiö esittää tulevaisuusvaliokunnan huomioon kolme suositusta:

  1. Nuorten kuulemisen vaikutukset tulee tehdä näkyviksi. Nuorten osallistuminen tulee kytkeä päätösten valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Valmistelusta vastaavien tahojen tulee dokumentoida, miten nuorten näkemyksiä on käsitelty ja huomioitu sekä antaa osallistuneille palautetta siitä, miten heidän näkemyksensä ovat vaikuttaneet valmisteluun ja päätöksentekoon. Myös osallistumisen vaikuttavuutta tulee seurata järjestelmällisesti.
  2. Nuorten yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja demokratiataidot tulee turvata. Nuorten kuulemisessa tulee hyödyntää monipuolisia ja saavutettavia osallistumisen tapoja myös perinteisten vaikuttamisrakenteiden ulkopuolella. Osallistumista tulee mahdollistaa erityisesti oppilaitoksissa, nuorisotyössä ja muissa nuorten arkiympäristöissä. Rakentavan keskustelun ja demokratiataitojen vahvistaminen tulee nähdä osana pitkäjänteistä demokratiakasvatusta.
  3. Nuorten osallistumisesta tulee tehdä pysyvä osa ennakointia ja pitkäjänteistä päätöksentekoa. Nuorten kokemustietoa tulee hyödyntää järjestelmällisesti osana jatkuvaa ennakointia, nuori- ja sukupolvivaikutusten arviointia sekä hallituskaudet ylittävää päätöksentekoa. Osallistumisen järjestämiselle ja sen tulosten hyödyntämiselle tulee määritellä selkeät vastuut. Nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia osallistua myös vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden muodostamiseen.

Erätauko-dialogien keskeinen viesti päättäjille on, että nuoret haluavat osallistua, tulla kuulluiksi ja nähdä, että heidän tulevaisuuttaan koskeviin kysymyksiin etsitään ratkaisuja yhdessä heidän kanssaan.

Nuorten tulevaisuususkoa vahvistetaan rakentamalla yhteiskuntaa, jossa nuoret eivät ole vain tulevaisuuden kohteita, vaan sen aktiivisia tekijöitä jo tänään.

 

Jonna Similä, vt. toimitusjohtaja, Erätauko-säätiö

Uutiset

Kaikki uutiset